Marsuni tarvitsevat tilaa. Vaikka ne viettävät osan päivästä torkkuen tai syöden, ne harrastavat myös liikuntaa: lenkkeilyä ja pomppimista. Tahdon että niillä on siihen aina mahdollisuus. Lisäksi olen huomannut, että vaikka ne ovat laumaeläimiä, ne tarvitsevat myös omaa rauhaa. Joskus marsut nukkuvat sylikkäin, joskus ne vetäytyvät eri päätyihin.
Isoimmassa aitauksessani on naaraslauma. Tässä on lauman aitaus:
Alimmaisena on matto, sen päällä vahakangas, ja sen päällä Ikean pieniä mattoja. Vessalaatikoina on Ikean sängynaluslaatikoita. Niihin laitan purua. Mörttiröpö olisi itselleni mieluisampaa, mutta tulee liian kalliiksi, koska vessojen sisältö vaihdetaan viikoittain.
Marsuilla on muutama puinen nukkumiskoppi, joiden pohjana on fleecekangas. Nukkumapaikat on itse tehty jyrsimisturvallisesta puusta. Niiden ideana on tarjota katto pään päälle, muttei kuitenkaan laatikkoa jonne marsu voisi eristäytyä. Ne ovat erittäin suosittuja, yleensä marsut nukkuvat kauneusunensa niissä kyljellään tai pitkänä mahallaan.
Myös "kiipeilytelineet" ovat itse tehtyjä. Niiden tarkoitus on tarjota tähystyspaikkoja ja liikuntaa. Marsut tuntuvat kovasti pitävän koloista kulkemisesta, mutta ne myös kiipeävät telineitä ylös ja alas varsinkin innostuessaan. Korkeus ei ole suuri, koska marsu ei ole kanin tapainen esteiden ylittäjä, mutta uskon että pienet hypyt ovat hyväksi lihaksille ja luustolle. Lauman johtaja Melli nukkuu usein korkeimmalla tähystyspaikalla.
Pojat asuvat marsuhuoneessa omissa yksiöissään.
Marsuilla on oma hoitopöytä.
Marsumäärän kasvaessa meille hankittiin kaksi 105x60 cm kokoista marsukaappia. Näissä asuu turkissaan olevia marsuja kaverin kanssa sekä astutuksessa olevia pariskuntia.
