Marsun tasapainoinen ruokavalio koostuu seuraavista osista [1]:

  1. Pelletit
  2. Juurekset
  3. "Vihreät"
  4. Heinä
  5. Vesi
Suomen oloissa listaan on lisättävä C-vitamiini, koska varsinkaan talvella sitä ei saa ruuasta tarpeeksi: vihreiden osuus jää ruokinnassa pieneksi. Marsulassamme syödään kesäisin ruohoa ja muita kasveja, talvella kasvatan sisällä parvekelaatikoissa ainakin vihanneskrassia, vehnänorasta, tilliä, vuonankaalia, endiiviä ja nurmikkoa. Talvella syömme myös pieniä määriä keräkaalia, kiinankaalia ja parsakaalia.

Marsulassamme syödään sekä syysheinää että ensimmäisen sadon timoteiheinää. Tiineille ja imettäville on lisänä Oxbowin alfa-alfa-heinää, jonka kalsiumpitoisuus on normaalia heinää suurempi. Heinä on marsun tärkein ruoka, ja sitä on luonnollisesti saatavilla aina. Heinät tilaamme paaleissa Lemmikkiexpressiltä.

C-vitamiinin sekoitan joskus veteen, mutta useimmiten syötän sen kädestä kurkunsiivun päällä. Jokainen marsulan asukas syö kädestä ja osaa noutaa oman kurkunpalansa. Jos C-vitamiini on vedessä, olen laskenut sopivaksi annokseksi 1 maustemitan askorbiinihappoa täyteen 320 ml vesipulloon. Vesi on vaihdettava vähintään joka toinen päivä, koska C-vitamiini haihtuu veden ja valon vaikutuksesta.

C-vitamiinin lievä puutos on yhtenä altistajana monissa marsun sairauksissa. Tutkimuksessa [2] selvitettiin C-vitamiinin yhteyttä virtsakivien muodostumiseen, eikä suurellakaan määrällä havaittu vaikutusta: "Two sets of animal experiments using guinea pigs were planned to evaluate the effect of ascorbic acid supplementation on the lithogenic process. In the first set of experiments, 10, 40, and 60 mg doses of ascorbic acid/100g body weight/day were given for 105 days. Neither of the ascorbic acid doses given induced crystalluria, calcification or stone formation, thereby confirming our previous findings that ascorbic acid in the doses used by clinicians does not cause urolith formation."

Pellettien suhteen marsulamme kuuluu siihen koulukuntaan, joka ei hyväksy eläinperäisiä aineita. Emme hyväksy myöskään muita marsulle sopimattomia ainesosia, joista löytyy listä täältä. Uskomme myös alhaiseen kalsiumin määrään pelletissä, oikeaan kalsium-fosfori-suhteeseen ja siihen että pelletin valinnalla on väliä. Lähteen [3] mukaan "Täysravinnepelletien sisältämä kalsium on kemiallisesti eri muodossa ja käyttäytyy marsun elimistössä eri tavoin kuin ne entsyymien rinnalla toimivat kalsiumyhdisteet, joita kasvit yleensä sisältävät. -- Vaikuttaa siltä että kasvien sisältämä runsaskaan kalsium ei ole ongelma, vaan nimenomaan ravintoon lisätyt ja marsulle sopimattomat kalsiumyhdisteet." Jos fosforin määrä kasvaa liian suureksi kalsiumiin verrattuna, elimistö alkaa irrottaa kalsiumia esimerkiksi luista. Lähteessä [4] kuvataan tutkimusta Ca:P:stä: "These findings were confirmed when 90 percent of the guinea pigs fed a diet containing 8 g Ca/kg and 9 g P/kg developed soft tissue mineral deposits, whereas the incidence was less than 10 percent when the diet contained only 5 g P/kg (Hogan et al., 1950)."

Marsulan asukkaat syövät Oxbow-merkkistä pellettiä. Pelletti ei sisällä eläinperäisiä aineita eikä väriaineita, siinä on oikea Ca:P sekä vähäinen määrä kalsiumia, ja lisäksi melko vähäinen määrä D-vitamiinia muihin pelletteihin verrattuna. Liika D-vitamiini on yksi virtsakiville altistavista tekijöistä. Pelletin rasva-, proteiini- ja kuitumäärät ovat erinomaiset. Aikuisten marsujen pelletti on timoteipohjainen, nuorten ja tiineiden alfa-alfa-pohjainen. Marsulamme suosittelee ehdottomasti tämän merkin syöttämistä.

Suomesta saa Oxbowta näistä paikoista:
Turussa Puutorin Akvaariosta
Tilaamalla postitse: www.jyrsijat.com

Alla olevassa taulukossa on listattu marsujen syömiä kasviksia kalsiumpitoisuuden mukaan järjestettynä. Tiedot ovat Finelistä tai USDAsta. Vihreällä on merkitty kasvikset joissa on kalsiumia enemmän kuin fosforia (Ca:P > 1:1), punaisella kasvikset joissa fosforia on huomattavasti enemmän (Ca:P < 1:2), ja keltaisella loput. Vihreällä on merkitty suhteellisen suuret vitamiinipitoisuudet. Puuttuvat arvot eivät tarkoita nollaa, vaan että arvoa ei ole löytynyt.

Pelkkä Ca:P ei kuitenkaan määrää sitä, mitä kasviksia tulisi syöttää. Esimerkiksi meillä syödään punajuurta silloin tällöin sen sisältämän foolihapon vuoksi, huolimatta oksaalihaposta ja huonosta Ca:P:stä. Punajuuren kanssa yritän tarjota jotakin kalsiumpitoista, en kuitenkaan persiljaa oksaalihapon vuoksi. Oksaalihappo on yksi virtsakiville altistavista tekijöistä.

Marsujen elimistössä kalsium, fosfori, magnesium ja kalium ovat riippuvaisia toisistaan. Lähteessä [4] todetaan niistä seuraavaa: "The magnesium requirement of guinea pigs depends on the dietary concentrations of calcium, phosphorus, and potassium. Morris and O'Dell (1963) concluded that an excess of calcium or phosphorus independently increased the minimum magnesium requirement and that the effects were additive. As dietary phosphorus increased from 8 g to 17 g/kg diet, the minimum requirement for magnesium increased from 1 g to 4 g/kg diet. With moderate dietary concentrations of calcium, phosphorus, and magnesium, the requirement for potassium is 5 g/kg diet and should be considered generous.

  Ca (mg) P (mg)   Ca : P   C-vit (mg) E-vit (mg) foolihappo (µg) oksaalihappo (g)
Nokkonen 594 90   6,6 1   175 1,7 194  
Basilika 250 37   6,8 1   37 0,3 64  
Persilja 135 70   1,9 1   200 3,7 170 1,7
Pinaatti 88 30   2,9 1   60 1,2 48,1 0,97
Mangoldi 88 30   2,9 1   39 0,9 30 Hyvin korkea [5]
Tilli 72 35   2,1 1   24,2 1,6 36  
Mustaherukka 72 58   1,2 1   120 2,3 7,7  
Vihanneskrassi 70 35   2 1   59 0,9 30 0,31
Mustajuuri 53 76   1 1,4   4 0 31  
Endiivi 52 28   1,9 1   6,5     0,11
Parsakaali 48 90   1 1,9   120 0,7 113,1  
Palsternakka 47 90   1 1,9   20 0,8 87 0,04
Kiinankaali 45 37   1,2 1   17,1 0,2 52,1  
Varsiselleri 45 37   1,2 1   6 0 16  
Keräkaali 42 40   1,1 1   37,4 0 29,9 0,1
Lehtikaali 42 41   1 1   110 0,9 120 0,02
Vehnänalkio 41 1000   1 24,4   0 25,6 520  
Retiisi 41 40   1 1   24,4 0 38  
Juuriselleri 36 70   1 1,9   20 0,5 0,3  
Nauris 35 50   1 1,4   39,7 0 14 0,21
Lanttu 35 40   1 1,1   39,7 0 50,1 0,03
Vadelma 35 37   1 1,1   38 1,1 33  
Sinimailasen itu 32 70   1 2,2   8,2 0 36  
Bataatti (USDA) 30 47   1 1,6   2,4 0,26 0  
Porkkana 29 40   1 1,4   6,5 0,4 16,4 0,5
Valkoretikka (Daikon radish) 27 23   1,2 1   22      
Kurkku 26 35   1 1,3   8 0 9,6 0,02
Kukkakaali 24 50   1 2,1   61,5 0,1 85,9 0,15
Puolukka 22 17   1,3 1   7,5 1,6 2  
Mansikka 21 30   1 1,4   60 0,6 35,6  
Verkkomeloni / cantaluponmeloni 20 13   1,5 1   26 0 5  
Mustikka 19 20   1 1,1   15 1,9 11,5  
Kesäkurpitsa 15 45   1 3,0   21 0 52  
Punajuuri 14 40   1 2,9   10 0 150  
Päärynä 11 13   1 1,2   6 0 2  
Tomaatti 9 30   1 3,3   14,1 0,7 11,6 0,05
Paprika (punainen) 9 30   1 3,3   184,8 2,2 55,9  
Hunajameloni 9 16   1 1,8   9 0,1 2  
Paprika (vihreä) 8 19   1 2,4   120 2,2 36  
Paprika (keltainen) 8 26   1 3,3   204,9 2,2 29  
Vesimeloni 7 10   1 1,4   11 0,1 2  
Omena (kuorittu ulkom) 4 9   1 2,3   4 0,2 2,9  

Tutkittaessa lähteen [4] taulukkoa on huomattava, että vitamiinien ja mineraalien määrät on annettu yksikössä mg / kg diet. Esimerkiksi E-vitamiinin määrä 26,7 mg/kg diet tarkoittaa, että vitamiinia pitäisi olla tämän verran jokaisessa kilossa ruokaa jonka marsu syö (ei kilossa jonka marsu painaa). Ruoka on määritelty kuivaruuaksi, jossa on 10% nestettä. Lisäksi määrät ovat kasvaville marsuille.

Lähteessä [1] sanotaan, että marsu syö 8% painostaan kuivaa ruokaa, mikä tarkoittaa 1000g painavalla marsulla 88 g ruokaa, jossa on 10% nestettä (tosin 1000 g painava marsu ei ole kasvava). Tällä ruokamäärällä vitamiinitarve saadaan seuraavanlaiseksi:
E-vitamiini 2,35 mg / päivä
C-vitamiini 18 mg / päivä
kalsium 0,7 g
fosfori 0,35 g
D-vitamiini 88 IU / päivä
A-vitamiini 1932 IU / päivä (beetakaroteenina pyöreästi kaksinkertainen).

Oxbowin Performancea suositellaan annettavaksi 1/8 "kuppia" päivässä - grammoina se on 27,5. Tästä voidaan laskea päivittäisen pellettimäärän vitamiinisisältö:
E-vitamiini 3,85 mg
C-vitamiini 22 mg
kalsium max 0,3 g
fosfori 0,07 g
D-vitamiini 24,2 IU
A-vitamiini 550 IU.

[1] Richardson, 2000, Diseases of Domestic Guinea Pigs, Second Edition
[2] Singh PP, Kiran R, Pendse AK, Gosh R, Surana SS. Ascorbic acid is an abettor in calcium urolithiasis: an experimental study. Scanning Microsc. 1993 Sep;7(3):1041-7.
[3] Linnavuori, 2005, Marsu voi hyvin
[4] Nutrient Requirements of Laboratory Animals, Fourth Revised Edition, 1995
[5] Food Analysis chart for Guinea Pigs